Ubyhin kieli
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Ubyh | |
|---|---|
 Ubyhin aiempi puhuma-alue |
|
| Oma nimi | twáxabzá |
| Tiedot | |
| Alue | Kaukasus, myöhemmin Turkki |
| Ajoitus | sammunut 1992 |
| Puhujia | 0 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | luoteiskaukasialaiset kielet |
| ISO 639-3 | uby |
Ubyh on kaukasialaisten kielten abhaasilais-adygeilaiseen ryhmään kuulunut kuollut kieli.[1][2] Sitä puhuneet ubyhit asuivat ennen Kaukasian sotaa Mustanmeren itärannikolla lähellä Sotšia. Vuonna 1864 suurin osa ubyheista muutti Turkkiin. Kaukasiaan jääneet ubyhit sulautuivat adygeihin.
1950-luvulla jäljellä oli muutamia kymmeniä ubyhin puhujia. Kielen viimeinen puhuja Tevfik Esenç kuoli Turkissa 7. lokakuuta 1992.[3] Kielellä ei ollut tunnettua kirjallista standardia.[4]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | Glottaali | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| suljettu laminaali | laminaali | apikaali | ||||||||||||||||||||
| norm. | fary. | norm. | lab. | lat. | norm. | lab. | norm. | lab. | pal. | norm. | lab. | fary. | pal. | norm. | lab. | fary. | fary. & lab. | |||||
| Klusiili | soinniton | p | pˤ | t | tʷ | kʲ | k | kʷ | qʲ | q | qʷ | qˤ | qˤʷ | (ʔ) | ||||||||
| soinnillinen | b | bˤ | d | dʷ | ɡʲ | ɡ | ɡʷ | |||||||||||||||
| ejektiivi | pʼ | pˤʼ | tʼ | tʷʼ | kʲʼ | kʼ | kʷʼ | qʲʼ | qʼ | qʷʼ | qˤʼ | qˤʷʼ | ||||||||||
| Affrikaatta | soinniton | t͡s | t̠͡ʃ | ȶ͡ɕ | ȶ͡ɕʷ | ʈ͡ʂ | ||||||||||||||||
| soinnillinen | d͡z | d̠͡ʒ | ȡ͡ʑ | ȡ͡ʑʷ | ɖ͡ʐ | |||||||||||||||||
| ejektiivi | t͡sʼ | t̠͡ʃʼ | ȶ͡ɕʼ | ȶ͡ɕʷʼ | ʈ͡ʂʼ | |||||||||||||||||
| Frikatiivi | soinniton | f | s | (sʷ) | ɬ | ʃ | ʃʷ | ɕ | ɕʷ | ʂ | x | χʲ | χ | χʷ | χˤ | χˤʷ | h | |||||
| soinnillinen | v | vˤ | z | (zʷ) | ʒ | ʒʷ | ʑ | ʑʷ | ʐ | ɣ | ʁʲ | ʁ | ʁʷ | ʁˤ | ʁˤʷ | |||||||
| ejektiivi | ɬʼ | |||||||||||||||||||||
| Nasaali | m | mˤ | n | |||||||||||||||||||
| Approksimantti | l | j | w | wˤ | ||||||||||||||||||
| Tremulantti | r | |||||||||||||||||||||
Lähde:[5]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ubykhissa käytettiin varmasti vain kahta vokaalia, jotka olivat [a] ja [ə]. Muiden vokaalien käytöstä ei ole täyttä varmuutta.
Lähde:[5]
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanastossa on lainoja adygen kielestä sekä myöhempiä lainoja turkista.
Lukusanat 1–10 ubykhiksi:[6]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| за | тӀқва | ща | плӀй | шхы | фы | блы | Ғвa | бҒьы | жвы |
| za | t'qʷ'a | ɕa | p'ɬ'ə | ʃxə | fə | blə | ʁʷa | bʁʲə | ʒʷə |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Glottolog 4.4 - Ubykh glottolog.org. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ Ubykh Ethnologue. Viitattu 16.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 146–147, 154. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8
- ↑ ScriptSource - Ubykh (writing status unknown) scriptsource.org. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ a b Ubykh language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ The Sound of the Ubykh language (Numbers, Words & Sample Text) 7.1.2021. ILoveLanguages!. Viitattu 16.11.2021. (englanniksi)